torstai 14. elokuuta 2014

Kesäkuvapostaus II

Muistatteko, kun talvella tuskailin sitä, ettemme ulkoile kovinkaan paljon? Nyt kesällä tilanne on onneksi aivan toinen. Kesällä on paljon helpompi lähteä ulos, kun ei tarvitse pukea niin kauheasti, ja Ukkokin on kasvanut sen verran, että sen kanssa oikeasti voi tehdä paljon enemmän kaikkea verrattuna viime kesään.

Kotipihalla parasta viihdykettä on tietenkin uiminen. Ukko viihtyy hyvän aikaa omassa pienessä altaassaan, niin että ehdin itse istua alas ja jopa juoda kahvin kerrankin kuumana. Uimalelut yleensä heitellään pois altaasta, mutta niiden tilalle Ukko on keksinyt ihan omia leikkejä. Hauskinta on nousta seisomaan ja mätkähtää takaisin istumaan niin että vesi roiskuu, uudelleen ja uudelleen vaikka miten monta kertaa peräkkäin. Ukko on myös keksinyt miten veteen voi puhaltaa kuplia, ja lisäksi altaasta pois ja takaisin kiipeily tuntuu olevan hirmuisen hauskaa. Ja kaikki tämä tapahtuu tietenkin äidin huimien aplodien säestämänä. :)

 
Muutaman kerran olemme käyneet uimassa ihan järven rannallakin. Ukkohan ei hattua oikein tahtoisi päässään pitää, joten päädyimme tällaiseen pikkuvauvahatturatkaisuun.


Naksu sinne suuhun on menossa, ei hiekkaa!
 
Jos puku tekee miehen, niin tuo hattu kyllä tekee Ukosta ihan vauvan! Mutta tuo oli ainut vaihtoehto, mikä pysyi päässä ja suojasi päätä ja korvia auringolta.

Kotipihassamme on myös keinu ja hiekkalaatikko. Hiekkalaatikossa Ukko viihtyy, mutta touhu menee hyvin nopeasti hiekan syömiseksi ja viskelyksi, joten laatikko on ollut vielä aika vähäisellä käytöllä. Leikkipuistoissa emme ole käyneet oikeastaan ollenkaan, mutta lapsenhoitaja S:n kanssa Ukko on päässyt kyllä puistoonkin.

Leikkipuistossa (kuva by S)
Kotipihallakin riittää ihmeteltävää
Pihalla ja rannalla hengailun lisäksi olemme rataslenkkeilleet aika paljon. Kävelylenkkien, kotijumpan ja tärkeimpänä tietenkin ruokavalion ansiosta olen ilokseni onnistunut pudottamaan painoa. Laihdutusasiaa pohdiskelin blogissa jo helmikuussa, jolloin lähtöpaino huiteli 68-69 kilon tietämissä. Eilen aamulla kun kävin vaa'alla, lukema oli 63,3. Pudotusvauhti ei ole huikea, mutta varmasti painonpudotus on pysyvämpää näin kuin millään pikadieetillä. Tästä on hyvä jatkaa vielä muutama kilo, tai ainakin yrittää saada jonkinlaista kiinteytymistä aikaiseksi.

Tämä ranta on ihan meidän lenkkipolun varrella, koko kesän on ollut tarkoitus tulla tänne ongelle. Ehkä me vielä ehdimme?
Kuten viime postauksessa mainitsin, ovat kesälomareissumme suuntautuneet tänä vuonna lähinnä isovanhempien luo. Parisen viikkoa sitten olimme äitini, eli mamman luona viisi päivää. Mammalle oli tullut kissanpentu sitten viime näkemän, joten jännitimme vähän Ukon ja uuden tulokkaan ensikohtaamista. Kaikki sujui onneksi hyvin, kiinnostus oli molemminpuolista ja kissa leikki Ukon heittelemillä leluilla. Itse Ukkoa kissa vähän kuitenkin tuntui arastelevan, mutta oikeastaan parempi niin. Pentukissan oli ehkä ihan viisasta väistää Ukon joskus melko kovakouraisten hellittelyjen tieltä. Onneksi oma kissamme on jo tottunut olemaan Ukon möyhennettävänä.

Mamman lähellä on myös siskoni ystävän luomutila. Viime visiitillä pääsimme Ukon kanssa ihastelemaan lehmiä ja pässejä. Oli tosi mukavaa kun saimme tällaisen mahdollisuuden, kun alkukesästä Koiramäessäkin melkein kaikki eläimet sattuivat olemaan suojissaan piilossa.


Edellisviikonloppuna olimme myös kummitätini 60-vuotisjuhlissa. Etukäteen jännitin vähän, miten Ukko suhtautuu isoon vierasjoukkoon, varsinkin kun juhlapäivänä päiväunet jäivät vain vartin mittaisiksi. Ukko kuitenkin osoittautui oikeaksi seurapiirihaiksi ja kulki sujuvasti sylistä toiseen ja leikki innoissaan ennalta tuntemattomien ihmisten kanssa. Minulle tuli tosi hyvä mieli huomatessani, miten sosiaalinen Ukko ihmisten kanssa oli. Ehkä stressaan nyt aavistuksen vähemmän tulevaisuudessa siintävää päiväkodin aloitusta.
Jos juhlissa tulee tylsää, voi vaikkapa kylpeä pesuvadissa

Nyt on sitten käyty meidän perheen tähänastiset kesäkuulumiset läpi. Mitään kovin mullistavaa ei tälle kesälle ole tiedossa, mutta tänään olen lähdössä viikonlopuksi siskoni luo ihan yksin isin ja Ukon jäädessä kotimiehiksi. Tarkoituksena on käydä ainakin ostoksilla rauhassa ja varmaan vähän viihteelläkin. Aivan varmasti minulle tulee koti-ikävä viimeistään illalla nukkumaan mennessä, mutta silti odotan tulevaa reissua jo kovasti. Nimittäin joskus vain on niin ihanaa olla vähän aikaa omissa oloissaan.

2 kommenttia:

  1. Kuinka kiva kesäkokoelma ja ihania kuvia :) ! Ja onnea karisseista kiloista, jokohan kohta itsekin pääsis taas vähän toisiin lukemiin. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Vähän aikaa kun vielä jaksat odottaa niin paino humpsahtaa vauhdilla alaspäin :D

      Poista