tiistai 2. joulukuuta 2014

Huomenna alkaa päiväkotielämä!

Varavaatekassi ja vaippapaketti odottavat jo eteisessä ja huomiseksi valitut vaatteet on aseteltu nojatuolille valmiiksi. Huomenna on ensimmäinen päiväkotipäivä. Ukko nukkuu, M on töissä ja minä istun koneella glögimukin ja eilen leivottujen pipareiden kanssa. Ja oloni on kumma kyllä (ihan pientä jännitystä lukuunottamatta) levollinen.



Ukon oli ensin tarkoitus aloittaa päiväkodissa jo lokakuussa. Aloin murehtimaan asiaa hirmuisesti jo heinäkuussa, ja erään lähes paniikkikohtausmaisen "Joudun eroon vauvastani!" -hetken jälkeen siirsin aloituksen joulukuulle. Nyt en voi muuta sanoa, kuin että ratkaisuni oli todellakin oikea. Ei uskoisi, että kaksi kuukautta voi vaikuttaa näin paljon. Kyllä Ukko varmasti olisi pärjännyt päiväkodissa jo lokakuussa, mutta äidillä on kestänyt vähän kauemmin kypsyä ajatukseen.


Ukon on tarkoitus olla päiväkodissa aluksi vain kaksi päivää viikossa, mikä on mielestäni ihan riittävä määrä näin pienelle. Itse asiassa pyrimme järjestämään asiamme siten, ettei Ukon tarvitsisi olla täyttä viikkoa päiväkodissa, kuin vasta reilun vuoden kuluttua kolmevuotiaana. Tällä hetkellä kaksipäiväinen viikko on varmistettu ainakin huhtikuun loppuun asti, kun M lyhentää työaikaansa, mistä olen tosi iloinen.

Alun perin, jo ennen Ukon syntymää olin ajatellut, että haluan hoitaa lapseni kotona kolmevuotiaaksi asti, mutta nyt uskon, että parempi näin. Olen kuullut niin paljon hyvää kuntouttavasta päivähoidosta ja toisaalta tuntuu, että Ukkokin alkaa jo kaivata muutakin kuin vain äidin seuraa. Sitä paitsi olen välillä aika kehno keksimään tekemistä ja virikkeitä, jolloin Ukko purkaa energiaansa vähemmän toivottuihin asioihin, kuten laatikoiden penkomiseen ja tavaroiden heittelyyn. Sen sijaan päiväkodissa varmasti riittää leikkikavereita ja tekemistä. Lisäksi on aivan mahtavaa, että Ukolla on siellä oma avustaja, joka voi tehdä Ukon kanssa kehittäviä ja kuntouttavia juttuja. Tuntuu mukavalta myös tietää, että päiväkodissa on Ukkoa varten aina läsnä sama tuttu aikuinen.


Huomenna sitten nähdään, millä mielellä Ukko suostuu päiväkotiin jäämään. Aion jonkin aikaa ensin olla mukana seuraamassa, miten Ukko pärjää ja haluaisin myös tutustua Ukon avustajaan paremmin. Mutta tietenkin ymmärrän, etten voi siellä koko päivää notkua hengittämässä niskaan. Tähän mennessä Ukko on suhtautunut hoidossa olemiseen melko hyvin, ja toivottavasti se viihtyisi myös päiväkodissa.

Kyllä se viihtyy, olen lähestulkoon varma siitä.


8 kommenttia:

  1. Usko pois varmasti hyvin viihtyy! :-) taidot tulee kehittymään kun näkee mallia muilta lapsilta. Meillä aatos 1v3kk kävelee ihan kohta ilman tukea. Välillä heittääkin jo irti tuesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, teidän poika lähtee tosi aikasin kävelemään, hienoa! :) Musta tuntuu, että meidän ukkelin oma "juttelu" oli tänään illalla jo runsaampaa mitä tavallisesti, äkkiä se muitten malli tehoaa! :D

      Poista
  2. Kaikki menee varmasti ihan hyvin :)!

    VastaaPoista
  3. Kyllä kaikki menee ihan hyvin. Alussa on sellainen kuherruskuukausivaihe, kun kaikki on uutta ja ihmeellistä, ja sitten saattaa tulla kyllästymisvaihe, Niin on kaikilla. t. Pirjo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se Ukon avustajakin meinasi, että siinä vaiheessa kun lapsi tajuaa, että "tää on nyt tätä" niin saattaa tulla harmitus päiväkotiin tullessa. Hyvin paljon mahdollista, katsotaan... :)

      Poista