keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Kesälomareissu Ahvenanmaalle

Näin talven keskellä on mukava muistella viime kesää ja ihanaa lomareissuamme Ahvenanmaalle. Emme kumpikaan M:n kanssa ole mitään ulkomaanmatkaajia, olen ollut vain Ruotsissa, Ranskassa ja joskus ihan pienenä Espanjassa. Matkustaminen ei vaan tunnu kovin tärkeältä, sitä paitsi M pelkää suljettuja paikkoja siinä määrin, että lentomatkustaminen on meiltä poissuljettu vaihtoehto. Onneksi Suomikin on täynnä mielenkiintoisia paikkoja. Siispä matkakohteeksemme valikoitui Ahvenanmaa, jossa emme kumpikaan olleet aiemmin käyneet.

Lähdimme matkaan heinäkuisena aamuna Naantalin satamasta. Sieltä Ahvenanmaalle ja edelleen Ruotsiin kulkee Finnlinesin laivoja. Ne ovat aika tavalla pienempiä ja koruttomampia kuin Siljan tai Vikingin laivat, mutta lyhyellä, noin viiden tunnin matkalla saimme ajan ihan mukavasti kulumaan. Keli oli hyvä ja katselimme maisemia laivan kannella. Aika pian Ukko keksi että kengät ja sukat olisi kiva heittää alas mereen, niin lopulta se sai istua vaunuissa paljain varpain.

Ukko pääsi ensimmäistä kertaa elämässään pallomereen ja tuntui tykkäävän kovasti. Muutenkin suurin osa matkoista kului leikkihuoneessa. Matkan hintaan kuului myös ruokailu, joka oli hyvä, joskaan ei isompien laivojen buffettien veroinen.


Yksi iso miinus laivassa, tai oikeastaan laivasta poistumisessa oli. Kun saavuimme Ahvenanmaalle Långnäsiin, meidän piti kävellä koko autokannen pituus päästäksemme oman automme luo. Eikä siinä mitään, mutta kansi oli lastattu niin tiiviisti, ettei rekka-autojen välissä mahtunut työntämään rattaita. Väli oli niin kapea, että klaustrofobista vähän hirvitti. M joutui kantamaan kasaan taitettuja rattaita suorilla käsillä ilmassa ja itse kannoin kaksi isoa kassia, pelästyneen itkevän Ukon ja raskausmahan hirmuisesti jyrisevän laivan päästä päähän. Mukavasti supisteli sen jälkeen...

Naantalissa autokannelta ylemmäs laivaan pääseminen ei vielä ollut yhtä hankalaa kun rekkoja ei vielä oltu lastattu automme perään. Ja kotimatkalla autojen välissä oli onneksi hyvin tilaa. Päätimme silti, että ensi kerralla matkustamme suosiolla isommalla laivalla Turusta. Ainakin jos lapset ovat vielä ratasikäisiä, sillä kahden lapsen ja tuplarattaiden kanssa laivasta poistuminen olisi ollut todella, todella vaikeaa.

Ahvenanmaalla yövyimme Maarianhaminassa hotelli Park Alandiassa. Hotelli oli siisti ja rauhallinen ja siellä oli tosi hyvä ruoka. Ravintola kylläkin oli aika pubimainen ja annokset piti tilata baaritiskiltä, mutta oli siellä sentään kabinetti ruokailijoille. Itse söin lohikeittoa ja saaristolaisleipää ja jälkkäriksi ahvenanmaan pannukakkua, oli ihan superhyvää!

Majoituttuamme ajoimme ensimmäisenä Godbyhyn Uffe på berget -näköalakahvilaan. Joimme kahvit ja ihailimme maisemia ihan vaan maasta käsin. Olisi siellä ollut myös 30 metriä korkea näkötorni, mutta sinne emme lähteneet Ukkoa kantamaan. Paikka oli tosi kaunis ja ehdottomasti vierailun arvoinen, tosin sinne tänne säntäilevän lapsen kanssa sai olla aika tarkkana.


Lyhyen matkan päässä hotellista oli pikkuinen saari, Lilla Holmen, jonne pääsi kävellen siltaa pitkin. Kävimme siellä ensimmäisenä iltana ja Ukko pääsi nauttimaan ihanasta matalasta lapsille sopivasta hiekkarannasta. Rannalla kuljeksi vapaana riikinkukkoja, jotka välillä yrittivät tehdä vähän liiankin läheistä tuttavuutta. Saarella oli myös muita lintuja ja pupuja, joita Ukko katseli mielellään.



Toisena päivänä lähdimme aamulla Jan Karlsgårdenin ulkoilmamuseoon, jossa oli vanhoja talonpoikaisrakennuksia. Ukko tykkäsi juoksennella isolla alueella pitkin ja poikin ja välillä istuskella rattaiden kyydissä. Siellä muuten näimme koko reissun ensimmäisen ja viimeisen punkin, yök! Se ryömi pitkin Ukon jalkaa, mutta onneksi huomasin sen ennen kuin se ehti housunlahjetta pidemmälle.

Museo sijaitsi aivan Kastelholman linnan vieressä. Linnassa emme käyneet, koska ajattelimme että rattaiden kanssa siellä olisi ollut varmaan aika hankalaa. Sitä paitsi meillä alkoi olla jo kiire seuraavaan paikkaan.



Museon jälkeen suuntasimme Eckeröön riistasafarille. Matkan varrella poikkesimme Taffelin tehtaanmyymälässä. Eipä ne sipsit siellä sen kummempia olleet kuin kaupassakaan, mutta Ukko sai juustonaksupehmolelun (a.k.a. Juustis) ja yhteiskuvan naksun kanssa.


Riistasafari oli tosi kiva kokemus. Ajelimme pitkin metsää traktorin peräkärryllä ja pysähtelimme katsomaan ja ruokkimaan eläimiä. Näimme ainakin saksanhirviä, villisikoja, strutseja (joista yksi puri minua sormeen!) ja joutsenia. Ukon suosikkeja olivat laamat ja ylipäätään traktorin kyydissä istuminen. Riistasafariltakin otimme kuvia, harmikseni en nyt löydä niitä mistään.

Eckerössä kävimme myös Jussis Keramik -myymälässä ja kahvilassa munkkikahvilla ja pillimehulla. Myynnissä oli tosi kauniita esineitä, mutta en raaskinut tällä kertaa ostaa mitään.

Eckerö oli tosi kaunis paikka ja siellä olisi ollut varmasti enemmäkin nähtävää, mutta alkoi sataa ja Ukko oli jo aika väsynyt, joten palasimme takaisin hotellille. Syötyämme ja levättyämme lähdimme Maarianhaminassa sijaitsevaan Mariebad-kylpylään uimaan. Ilma oli muuttunut viileäksi ja vettä vihmoi vaakasuoraan tuulen kanssa, onneksi ehdimme käydä ulkoilmakohteissa ennen sään huonontumista!

Kylpylä oli tosi mukava paikka. Ukko tykkäsi touhuta pikkulasten altaassa ja uimme myös isossa altaassa käsivarsikellukkeiden ja uimarenkaan kanssa. Siten Ukkoa oli helppo "uittaa" syvässäkin vedessä. Ukko pääsi yhdessä kanssamme myös höyrysaunaan ja ulkoaltaaseen. Uinnin jälkeen söimme hotellin ravintolassa ja sitten olimmekin jo ihan valmiita nukkumaan.

Lähtöpäivänä kävimme vielä Maarianhaminan merenkulkumuseossa, mutta näyttelyyn tutustuminen jäi hyvin pintapuoliseksi. Ukko oli reissaamisesta jo tosi väsynyt ja kiukutteli rattaissa ja jätimmekin Pommern-laivan suosiolla väliin. Sitten piipahdimme vielä nopeasti merikorttelissa Salt-käsityöläisputiikissa, haimme vähän evästä matkaa varten ja suuntasimme kohti Långnäsin satamaa ja kotia.


Ahvenanmaa on aivan mahtava, siisti ja turvallinen matkakohde, jota suosittelen lämpimästi lapsiperheille. Kouluruotsin kanssa pärjää mainiosti, ja melkein joka paikassa itse asiassa osattiin suomeakin. Tekemistä ja näkemistä olisi riittänyt vaikka kuinka monelle päivälle. Haluaisin ainakin tutustua Maarianhaminan keskustaan ja Eckeröön paremmin, käydä viime kesänä avatussa lapsille suunnatussa Smartparkissa, Bomarsundin raunioilla, Kastelholman linnassa ja ravintola Smakbynissa. Olisi mielenkiintoista käydä myös Ahvenanmaan muilla saarilla ja varata yksi päivä ihan kokonaan rannalla olemiseen.

Ihan varmasti palaamme Ahvenanmaalle vielä joskus!

2 kommenttia:

  1. Voi hitsi kuinka kiva juttu. Nyt en ehdi ,ku pitää joutua duuniin mutta varmasti luen muutkin 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vau sullahan on oikein profiili täällä! :D Jossain vanhassa postauksessa on muistaakseni kuva kun Ukko soittaa teidän luona pianoa. :)

      Poista